Kevään vaalien yksi keskeisimmistä teemoista näyttää olevan valtion velka ja sen pienentäminen. Perustelu kuuluu, ettei ole järkeä maksaa yhteisestä kassasta valtavia summia vain korkoja, eikä velkataakkaa saa kaataa tulevien sukupolvien niskaan.
Jos katsoo VM:n tänään julkaisemia ehdotuksia säästötoimista, niin todellakin kaadetaan, mutta vain vähän eri tavalla.
Yhtenä säästökeinona on nimittäin opintorahan leikkaaminen ja lainan lisääminen. Lisäksi ehdotetaan myös – jälleen kerran – lukukausimaksuja, mikä tarkoittaisi entisestään lisää lainaa.
Jo nykyinen opintotukimalli on johtanut opintovelan valtavaan kasvuun: Vuoden 2017 jälkeen opintolainakanta on kaksinkertaistunut ja oli viime syksynä Suomen Pankin mukaan 5,5 miljardia euroa. Yksittäinen opiskelija saattaa ottaa helposti 25 000 euroa velkaa pelkästään elääkseen.
Tämä sama sukupolvi ja seuraajansa siis ottaisivat vielä lisää velkaa kantaakseen, jotta valtion ei tarvitse? Miksi se ei ole ongelma?
Opintojen rahoittamista henkilökohtaisella velalla perustellaan sillä, että koulutuksesta on taloudellista hyötyä yksilölle, ja että samat henkilöt suorittavat useampia koulutuksia. Samaan aikaan kuitenkin valtio tavoittelee korkeakoulutettujen määrän kasvattamista, koska työelämässä yhä harvempi pärjää ilman sitä. Myös toisen tutkinnon suorittajien määrissä (jotka ovat sitä paitsi varsin maltilliset) kannattaisi ehkä miettiä, kertooko tämä enemmän koulutuksen tarpeesta meidän työelämässä ja tutkintorakenteissa.
Olisi hyvä myös muistaa, että nuorten elinkaaritulot ovat jo kauan sitten jääneet jälkeen aiemmista sukupolvista, eikä korkeakoulutuskaan ole enää takuu työpaikasta. Sen sijaan nykyään moni valmistuu jo valmiiksi uupuneena ja keskelle epävarmuutta. Mutta helppo toki huudella sieltä, missä opintotuen ostovoima oli kaksinkertainen, tutkinto tarkoitti varmaa työpaikkaa ja lainat sulatti inflaatio.
Yhdysvalloissa milleniaalisukupolven opintovelka ja perässä laahaava tulotaso ovat jo yleinen vitsi. Nuorten velkataakka on jo niin korkealla, ettei omasta asunnosta voi haaveillakaan. Viime vuonna valtio tuli apuun ja kohtuullisti osaa opintolainoista verorahoilla.
Tuleeko meilläkin valtio apuun, kun zilleniaalien ja zoomereiden tulot eivät riitä enää elämiseen velkojen ja eläkkeiden maksun lisäksi? Minusta ei kuulosta oikeudenmukaiselta eikä järkevältä talouspolitiikalta.