Tunnin juna on kohdannut viime aikoina kovaa vastustusta Valtiovarainministeriön taholta.
Ensin VM julisti selvityksensä pohjalta junayhteyden kannattamattomaksi, sen jälkeen varsinaissuomalainen ministeri Saarikko asettui poikkiteloin kaikkiin junahankkeisiin, ja nyt vielä VM:n leikkauslistalla oli hankeyhtiöiden lakkauttaminen.
Kummallisesti kun innostutaan leikkaamaan junayhteyksistä, unohtuu pari asiaa.
🚂 Ei-minkään tekeminen eli ns nollavaihtoehto ei ole olemassaoleva vaihtoehto. Rantarata vaatii joka tapauksessa vähintään peruskorjauksen, ja sekin maksaa lähes yhtä paljon.
🚂 Suunnitteluun on käytetty jo paljon sekä Suomen että EU:n rahaa sekä kaavapäätöksiä tehty junaa varten. Jos nyt lyödään hanskat tiskiin, on iso riski, että EU-tuki joudutaan maksamaan takaisin. Myös maanomistajille radan alueella se tarkoittaisi löysää hirttä, sillä aluetta ei lunasteta, mutta kaavavarauksen takia sitä ei voi myöskään kehittää.
Kummallista on myös tämä: Kun yhteisellä rahalla rakennetaan tai korjataan moottoriteitä, ei kukaan kysele, kuinka moni tästä hyötyy ja pitäisikö sittenkin olla tekemättä mitään, koska juuri minä en päivittäin kulje tuota reittiä tai se ei kulje ikkunani alta. Miksi näin on ratahankkeiden kohdalla?
Ja kyllä, junan reitti ei ole ongelmaton luontoarvojen kannalta, ja siltä osin kannatan suunnitelman avaamista uudelleen. Se ei kuitenkaan meinaa sitä, että koko hanke olisi julistettava tarpeettomaksi ja Turun seutu tuomittava ikuiseksi pussinperäksi, jonne ei kuulukaan päästä kuin omalla autolla kulkevien.