Kuuntelin tänään Turun yliopiston, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton yhteistä vaalipaneelia. Aiheena oli tieto ja osaaminen Varsinais-Suomessa, ja meitä vihreitä hienosti edustanut Aliisa Wahlsten muistutti, miten tärkeää on panostaa koulutukseen, nuoriin tutkijoihin ja perustutkimukseen.

Perustutkimuksen rahoituksesta kysyttäessä yksimielisyys oli huomattava: Kaikki kuusi suurinta puoluetta vastasivat, että ajaisivat hallitusneuvotteluissa yliopistojen perustutkimuksen rahoituksen nostoa. Siis nimenomaan perustutkimuksen – sen, jota on vaikea hankkeistaa ja siksi vaikea tunkea ulkopuolisen rahoituksen hakuraameihin. Sen, joka on kuitenkin ihan älyttömän tärkeää tieteen tuottamille edistysaskelille.

Mä todella toivon, että tämä kannanotto pitäisi oikeasti paikkansa myös hallitusneuvotteluissa asti, ja että Petteri Orpon lanseeraama koulutuksen “erityissuojelu”-asema tarkoittaisi, ettei sieltä leikata. Ja ettei perustutkimuksen ja koulutuksen puolella oleminen merkitsisi tosiasiassa julkisen rahoituksen paikkaamista lukukausimaksuilla tai yksityisellä rahalla.

Mä olen nimittäin nähnyt myös sen, miltä näyttää ja tuntuu, kun lupaukset olla koulutuksen ja tieteen puolella eivät kannakaan teoiksi asti. Vuonna 2015 kaikista puolueista luvattiin olla leikkaamatta koulutuksesta ja opiskelijoilta, mutta hallitusohjelmassa tehtiinkin juuri niin. Vaalien jälkeiset vuodet me oltiin ylioppilasliikkeen ja yliopistojen kanssa kaduilla ja toreilla protestoimassa.

Nykyinen hallitus on aloittanut koulutuksen rahoituksen paikkaamisen, mutta se ei vielä riitä. Aloituspaikkoja lisättäessä rahoitus ei ole kasvanut riittävästi, ja korkeakoulut joutuvat edelleen kilpailemaan keskenään jokaisesta lisäeurosta. Siksi myös meillä Turun yliopistolla käydään nyt muutosneuvotteluja, joissa harkittavien sopeutustoimien joukossa on monia juttuja, joita tuskin kukaan oikeasti haluaa toteuttaa.

Monialayliopistossa on ihan selvää, että kaikki alat eivät kerää yhtä paljon ulkoista rahoitusta, koska niitä ei nähdä samalla tavalla elinkeinoelämälle relevantteina. Se ei kuitenkaan tarkoita perussuomalaisten Ville Tavion ehdottamaa autonomian rikkomista karsimalla poliitikkojen “tarpeettomaksi” katsomia aloja pois. Päin vastoin – se tarkoittaa, että yliopistolla on oltava resurssit ja rakenteet tarjota tutkintoja, joissa eri alojen osaamista yhdistelemällä rakennetaan jotain aivan uutta. Siksi perustutkimuksen ja koulutuksen rahoitus on niin tärkeää.